Vietin melkein koko hiihtolomani töissä isosleirillä. Viimeisinä päivinä laitoimme seinälle sydämiä, kaikissa jonkun nimi. Niihin piti kirjoittaa positiivia ajatuksia kyseisestä henkilöstä. Joku fiksu kutsui sydämiä nimellä ’voima sydän’.
Varmaan kaikki ovat joskus tehneet tuollaisia, esimerkiksi riparilla tai muissa paikoissa. En tiedä onko muut huomanneet, mutta joskus on tosi vaikea löytää mitään positiivista sanottavaa, muutakin siis, kuin mukava tai kiva.
Onko se oikeasti niin vaikeaa löytää positiivia asioita? Eikä kyse oli vain ihmisistä, vaan myös hetkistä. Meillä tuntuu olevan aina joku valituksen aihe, liittyen säähän, ruokaan tai vaikka oman vaatekaapin sisältöön. Meillä on jonkinlainen tarve valittaa joka asiasta! Kyllä, minäkin sorrun tähän usein, ehkä liiankin usein. Ei aina ole helppoa löytää pilvelle hopea reunaa tai kouluun päälle pantavaa.
Tietenkään kasaantuneet kouluhommat tai kirjoitukset eivät auta asiaa ollenkaan. Kaiken maailman ylimääräinen stressi ei helpota kenenkään oloa. Mutta voisiko oman ajattelu kannan muuttaminen tuoda helpotusta myös stressiin? Jos yrittäisikin löytää arjesta ne pienet ilot, eikä niitä suuria epäkohtia. Olisikohan se miten vaikeaa?
Entä jos seuraavan kerran, kun sataa vettä et ajattelisi, että: ’ Voi PIIIIP!!!’ Vaan, että JEE lumisulaa ja tulee kevät ja sitten tuleekin jo kesä. Minä ainakin kokeilen tätä taktiikkaa muunkin kuin sateen kohdalla. Yritetäänkö kaikki löytää elämästä ne pienet ja ehkä joskus huomaamattomatkin ilot?
Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-Muumipappa
Kuva: We heart it
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita toki jotakin. Vastaamme ilolla!