Heippa! Täällä toisena uutena kirjoittajana sain tehtäväkseni tehdä kolmannen luukun. Kesti kyllä melkoisen pitkään että sain edes ajatuksen millaista rupeaisin väsäämään. Päädyinkin etsimään joulurunoja englanniksi, koska kaikkihan sitä niin hyvin osaavat kun kerta lukioonkin on päästy. :D
What's Christmas?
Christmas isn’t about toys Christmas isn’t about money Christmas is about giving food to the needy Christmas is about loving your family Christmas is to get time to spend with your family
What’s Christmas Christmas is about the holiday Christmas is about loving what you get Christmas isn’t about sending cards
Christmas is about love
- Jeffery McNutt -
Christmas with You
This Christmas i am not alone This Christmas i have somebody to hold This Christmas doesn't feel like last Christmas This Christmas is when I came alive Last Christmas I was sad Last Christmas I was lonely Last Christmas I had nobody to hold But then This Christmas came I was happy I was excited because I had somebody to hold This Christmas was better with you then without you.
- Favie Erase -
When the First Snowflakes
When the first snowflakes begin to come down, And the wind whistles sharp and the branches turn brown, I won’t mind the cold, though it numbs my fingers, For it brings the time nearer, when Santa Claus comes!
Hei vaan kaikille siellä ruudun toisella puolella! Näin uutena Lyseon blogin kirjoittaja otin vastaan tehtäväkseni tehdä teille joulukalenterin toisen luukun. Aikani pähkäiltyäni päädyin lomapäivän kunniaksi chillimpään kokoonpanoon. Mikäs olisikaan sen kivempaa, kun nauttia joulun tulosta kynttilän valossa ja kuunnellen ihania joulubiisejä? Otin siis ohjat käsiini ja etsiskelin teille muutamia kivoja joulubiisejä.... :)
Jos Mariah Careyn klassikko ei napsahda, niin tässä on Ariana Granden versio toisesta klassikko biisistä. Tyttö on paraikaa Amerikan uusimpia tähtiä ja itse ainakin olen jo päätäpahkaa tuon äänen lumoissa ;)
Joulusta puheen ollen; kuinka moni on jo täpinöissään juhlakaudesta? Täällä nousee yksi käsi, nimittäin tänä vuonna taisin saada jouluhöperyyttä osakseni, haha. Innolla odotan huoneen koristelua, ekojen joululahjojen suunnittelua, lisää tuoksukynttilöitä ja tottakai niitä ekoja pipareita. Eikä pidä unohtaa pikkujouluja joita alkaa tiputella pikkuhiljaa suunnasta ja toisesta!
Jos joku väittää ettei tätä biisiä ole kuullut, niin johan on aikakin! :D Tunnetuista biiseistä tuli mieleen tämä Coca Colan mainos. Ylläoleva biisi yhdistettynä Colaan, muistatte varmaan? Noh, yritin sitä etsiä mutta se oli yllättävän vaikeaa kaikkien versioiden joukosta. Löysin kuitenkin lopulta ainakin jonkun lähellä olevan mainoksen! Ps. Toivon että muillekin tuli aikanaan suurena häkellyksenä että joulupukin punainen väri johtuu limpparin mainostamisesta.... Nimimerkillä, sain sen selville tuossa vuosi sitten kun lukiota aloitin. Näihin tunnelmiin on hyvä päättää joulukalenteri tältä erää!
Kaikkien harmiksi on todettava Lyseon blogin olleen hieman kuollut viime kuukausina. Nyt on aika uudestisyntyä - perinteinen joulukalenteri lähtee käyntiin tänään!
Adventtia länsinaapurilaisittain keväällä odottavan kakkosten risteilyn hengessä
Älkää antako talven harmauden lannistaa!
Lyseon blogi lupaa seuraavien viikkojen aikana ainakin päivityksiä Lyseon yöstä, lyseon EYP-delegaation matkasta Tampereelle sekä ehkäpä jopa vinkkejä budjettimatkailuun. Joulukalenterista näiden lisäksi saattaa löytää mitä tahansa innostavaa, jouluista tai hupaisaa!
Myös blogin ulkoasulle tulee tapahtumaan lähiaikoina muutoksia. Muistakaahan kurkkia.
Abit, ottakaa yhteyttä ja pestautukaa abi-tuskan kirjoittajiksi. Lukio-uraanne on jäljellä enää yhden vaivaisen jakson ajan - paniikkitasot ovat varmasti jo kohoamassa. Nauttikaa kolmannestatoista lukiojaksostanne täysin siemauksin.
Jatketaan tukholmalaisittain: ruotsin kielen lyhyt oppimäärä jouluntoivotuksissa
Paniikitonta joulun odotusta koko lyseon väelle ja lyseomielisille!
Tänään ruotsalaisuuden päivänä on saatu iloita useammastakin tapahtumasta.
Pitkällä välitunnilla saatiin kuulla upeissa musiikkiesityksissä muun muassa Veronica Maggiota, ja 1ib:n avustamana den gled in!
Varsinaiset hippalot olivat kuitenkin illalla, kun ensimmäistä kertaa ikinä järjestetyt Lyseon päivän iltamat keräsi lyseolaisia taidemuseolle nauttimaan musiikkiesityksistä, puheista ja naposteltavista hyvässä seurassa.
Hirvittävän pitkän hiljaiselon jälkeen Lyseon blogi herää henkiin, lähiaikoina on luvassa juttuja enemmänkin!
Tänään Lyseo on ollut tapahtumien keskipisteessä - Svenska Ylestä kävi toimittaja päivä på svenska -haasteen tiimoilta haastattelemassa lyseolaisia.
Härlig svenska dagen, eller hur?
Ei tule myöskään unohtaa, että Lyseon päivän iltamat järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa - ja juuri ruotsalaisuuden päivänä keskiviikkona 6.11. Raporttia luvassa!
Lisäksi satunnaisen mittaisia kertomuksia on luvassa ensi viikonlopun EYP-delegaatiolta.
Texas, mun kotini tällä hetkellä. Sanoin hyvästit Joensuulle vähän yli kuukausi sitten ja astuin mun elämäni tähän mennessä suurimpaan seikkailuun, vaihtovuoteen Amerikassa. En vieläkään oikein usko, että ihan oikeasti asun täällä! Aika on mennyt niin nopeasti kun koko ajan on jotain tehtävää; mä herään seitsemältä aamuisin ja oon vasta kahdeksan jälkeen illalla kotona joka arkipäivä.
Kaikki täällä on niin erilaista verrattuna Joensuuhun ja Suomeen. Koulussani on yli 3000 oppilasta ja se näkyy myös rakennuksen koossa. Kannan koko päivän eväitä repussani ja syömään pääsen joko puoli kahdelta tai kahdelta päivästä riippuen. Opettajia kutsutaan sukunimillä ja ennen sukunimeä sanotaan mr, mrs, ms, dr tai coach riippuen opettajasta. Oppilaiden kohtelu opettajilta on samaa mitä Suomessa yläasteella; olemme kypsiä ottamaan vastuun omista tekemisistämme, mutta emme saa tehdä mitään. Välitunnit kestävät 7 minuuttia ja ehdin juuri ja juuri kävellä koulun toiseen päähän siinä ajassa. Välitunneilla soitetaan aina musiikkia ja kun se loppuu, tietää et kello soi minuutin päästä. Oppitunneilla teemme paljon muistiinpanoja ja on meillä luokan edessä kirjatkin, mutta käytetään niitä harvoin. Jos tahdot käydä vessassa, tarvitset hall passin, eli käytäväpassin. Monet opettajat laskevat, kuinka monta kertaa käyt vessassa vuoden aikana ja joillain esim. viisi on ehdoton maksimi. Opettajien ja koulun mielestä kännykät ovat kaiken syy huonoihin numeroihin ihan kansainväliselläkin asteikolla, joten jos kännykkää näpertää niin opettaja yleensä ottaa sen pois. Sen saa sitten käydä takaisin kansliasta 15 dollarilla koulupäivän päätteeksi. Matikka täällä on oikeestaan vaan ysiluokan kertausta, mutta kun mun matikkapääni ei oikein koskaan oppinut niitä asioita, on se aika haastavaa. Tieteessä me ollaan usein läppäreillä, enkussa kirjoitetaan 6 lauseen mittaisia kirjoituksia ja korjataan lausevirheitä muiden vanhoista kokeista. Läksyjä tulee aivan liikaa mun makuuni, täällä ne on 10-30 prosenttia arvosanasta. Kokeet on monivalintoja englantia lukuunottamatta. En sanoisi, että koulu on täällä helppoa, mutta Suomeen verrattuna oon täällä paljon parempi oppilas! Koulu siis on helpompaa ja ainoa asia, mikä tekee siitä vähän haastavamman on se, ettei englanti oo mun äidinkieli.
Ympäristö on aivan erilainen. Puut ovat erilaisia, paljon pienempiä ja pensasmaisia. Sää voi olla aamulla aivan täydellinen ja kun pääsen koulusta pois, sataa ja ukkostaa kaatamalla. Suurimman osan aikaa täällä on kuitenkin vain kuuma! Sisällä on aina kylmä ja ulkona kuuma. Tiet ovat isoja, kaikkialle liikutaan autolla. Kävelyteitä ei ole niin paljon, ei kukaan täällä oikein kävele tai pyöräile paikasta paikkaan. Pikaruokapaikkoja on kaikkialla, aamuisin kun ajetaan mäkkärin ohi kouluun, niin siellä on pitkät jonot. Kaikki on paljon halvempaa täällä. Voisin alkaa itkemään, kun täällä on niin paljon ihania karkkeja, mitä Suomessa ei ole ja kun ne on niin halpoja! Mustat converseni maksoivat 30 dollaria, eli vähän päälle 20 euroa. Sama pätee myös elektroniikkaan, leffoihin, kampaamoihin ja oikeastaan kaikkeen, mikä on tullut vastaan. Yksi dollari on noin 75 senttiä, joten kaikki on vieläkin halvempaa mitä hintalaput näyttävät mun aivoille. Ruoka täällä on aivan erilaista, kaipaan ruisleipää ja makaroonilaatikkoa. On täällä ihan hyvää ruokaa, mutta suurimmaksi osaksi vain epäterveellistä. Mun hostperhe kuitenkin syö vähän terveellisemmin kuin ne, jotka käy aina pikaruokapaikoissa. Leipä täällä, miten sen sanoisi kauniisti, erilaista. Löysin näkkäreitä, mutta ne maistuu erilaisilta koska ne on kokojyvää eikä ruista. Kyllä täällä on ruisleipää, näyttää vaalealle leivälle ja maistuu pahalle pullalle. Oon onneks löytänyt täysjyväleipää, eikä mun tarvitse syödä vitivalkoista leipää kuten alussa. Alko naurattaa kaupassa, kun otin kokojyväleivän hyllystä ja kysyin voidaanks ottaa tää ja host isäni kysyi, ootko varma et syöt noin tummaa leipää. Kokojyväleipä täällä ei maistu kokojyvälle, ehkä sellaselle Vaasan grahampaahdolle enemmänkin. Mutta pahemmalle.
Miten sitten viihdyn täällä, kaikkien näiden muutosten keskellä? Melko mainiosti ainakin tällä hetkellä. Välillä on sellaisia päiviä kun mietin, miksi ikinä lähdinkään tänne ja jätin kaiken taakseni. Olisi paljon helpompaa vain olla Suomessa lukion kakkosluokalla, missä mun suurin huoleenaihe olisi wanhojentanssit ja kakkosten risteily, mutta ei. Mä päätin lähteä ja en aio katua päätöstäni. Mulla tulee olemaan aivan uskomaton vuosi ja saan kokea asioita, mistä oon aina unelmoinut. Stressaan wanhojentansseja sitten kun tulen takaisin, kyllä mä ne vielä ehdin tanssia ja risteilykin odottaa. Lyseolainen maailmalla kuittaa tähän, jos haluat kuulla enemmän mun kuulumisia lue mun blogia täältäja seuraa instagramissa täältä!
Vaihto-oppilasvuoteni jälkeen pistin niin sanotusti "töpinää töppösiin". Viime keväänä ilmottauduin sitten viiden eri oppiaineen kirjoituksiin jo syksylle.
Ylioppilaskirjoitukset lähtivät käyntiin nopeasti, ja ovat jatkuneet myös hurjaa vauhtia. Kahdeksasta yo-koekerrasta on nyt viisi takana.
Stressaamisen taso vaihtelee paljon: välillä sitä ei ole lainkaan, mutta sitten se iskee aivan odottamatta. Huomauttaisin kuitenkin, että jos joku muu hulluttelee ajatuksella kirjoittaa näin tiheään tahtiin syksyllä, kannattaa valmistautua kunnolla ja ajoissa. Itselläni on kolme viikkoa peräkkäin yo-kokeita. Myös tavoitteet kannattaa pitää realistisina, jotta arvosanojen pohtimiseen ei mene liikaa energiaa.
Vinkkinä kaikille, jotka pohtivat, mitä aineita kirjoittaisi: valitkaa sellaisia, joista pidätte ja jaksatte kiinnostua!
