Joulua voi viettää hämmästyttävän monella tavalla. Otan viimeistä kertaa päätoimittajan ominaisuudessa oikeudet omiin käsiini ja kerron runoilijain sanain avustuksella armon päivästä 23.12.2013. Tammikuussa valitaan suljettujen luokan 206 ovien takana päätoimittaja vuodelle 2014. Minä jään abituskailemaan.
Rekiretki 2013, Côte d'Azur
On kaunis hohde hankien
juoksee jalakset näin
Heti ensimmäisessä säkeessä on miljöön kuvauksessa selkeä virhe. Vaikka hanget korkeat nietokset saattavat olla miellyttävät silmille, ei Etelä-Ranskassa niitä joulun alla juurikaan pysty havainnoimaan johtuen kymmenen ja kahdenkymmenen asteen välillä seilaavista varjolämpötiloista. Nizzan eli Nicen keskustassa hohtavat vain totaalisen yliampuvat jouluvalot. Jalaksien juoksua kuvastanee v. 2007 avatun raitiolinjan Citadis-vaunujen pyörien laippojen suhina vignol-kiskoissaan Massénan aukiolla.
Retki metsätietä vie
kotitanhua päin
Metsään meni, mutta ei pahasti. Metsätietä täältä ei löydy, keskustassa kun sijaitsen, mutta puistoa on täällä monenlaista. Urbaaniksi vastineeksi koko kyläyhteisön kokoavalle kulkuväylälle tarjoan kävelykatua koronkopinoineen ja ihmisperäisine äännähtelyineen: Parlez-vous français? Kotitanhuna tällä kertaa toimii hulppeaniminen halpishostelli, jonne siis pääsee viimeistä korttelia lukuunottamatta kävelykatua pitkin.
On eessä Virma-hevonen
hiljaa kulkuset soi
No ei muuten ole hepon hepoa. Joulutapahtumien mainoksissa on pieniä petteripunakuonoja. Takaan, ettei yksikään niistä ole Virma. Raitiovaunun edessä on kävelykatu tai nurmikkoa, ja kuski. Kulkuset jäävät toiseksi, kun 43 metriä kevytmetallia kajauttaa digitaalisen konginsa kumautuksella onomatopoeettisen klangin, jonka voi tulkita ilmaisuksi "ttu pois alta".
Reessä vällyn alla
kylmä ei tulla nyt voi
Vällyt ovat turhia sisältälämpiävässä, ilmatiiviissä vaunussa. Kylmä ei taida tulla paikallisväestöllä muutenkaan; he nauttivat toppatakkien lämmittävästä vaikutuksesta viidentoista asteen jouluisessa auringonpaisteessa.
Kopotikop kopetikop kipetikop nyt saa
sen kuulla nyt saa
kun polle poikki metsän taivaltaa
Edelleenkään pollet ei tääl paina menee. Kaupungin rahasampo, raitiovaunu, ei ääntele kuin suhisten tuhistessaan Garibaldin aukion poikki. Joku fiksu on suunnitellut tänne puolen universumin kokoisen joulupallon, jonka sisällä on puupenkit. Jouluvalot välkkyvät, tietenkin! Ilman kymmenmetrisen pallon tuottamaa psykedeelistä valomaisemaa ei oikeaa joulua tule!
Kopotikop kopetikop kipetikop tie näin
vie kotihin päin
Asia tuli jo käsitellyksi.
Kuin rannaton aava on taivas
tähtineen kimmeltää
Nyt päästiin asiaan! Täältä nimittäin löytyy kirjaimellisesti rannaton aava! Ha! Lisäksi kimmellystä tuottavat lukemattomat katuvalot heijastuessaan ulapasta ylöspäin. Pakkasenpuremia ei kuitenkaan ole mahdollista saada kuin jäätelökojuista. Kuulaus on tipotiessään. Nice Riquierin asemalla tuoksuu laventeli, Cap d'Ailissa Botanian kasvihuoneet ja Massénan aukiolla paahdetut pähkinät. Hengitys ei höyryä, toisin kuin ihmiset joulukiireissään. Suruaika!
On kaunis talvi luminen
tanssii hiutaleet vain
Pakkasasteita ei edelleenkään ole, mutta paikallisen TV-yhtiön luistelukenttä keskustassa tarjoaa mahdollisuuden havainnoida jäähiukkasia. Toiselta kantilta katsottuna vettä voi nähdä tanssimassa suolaveden pärskeissä, jotka ovat otollisia hyökkäämään kameran kimppuun silloin, kun yhtäkkistä kengänkärkien kastumista vähiten odottaa.
Hauska rekiretki on
tässä ajellessain
Raitiovaunussa en hauskuushaasteista illan tungoksesta huolimatta liiemmälti kärsinyt; tiesinhän olevani varustettu voimassaolevalla piljetillä niin kauan, kun vaunu vain ei suistuisi paria kilometriä kauemmaksi kiskoistaan. Toisin oli silloin, kun törvellyksissäni onnistuin jäätämään bussissa Monte Carlon kasinolle asti. Em. nimi onnistui havahduttamaan valtion rajan ylityksestä. Tämä vahingossa pummilla matkustamaan onnistunut taparikollinen osti hämmästyksissään junalipun takaisin ensimmäiselle asemalle Ranskan puolelle vain huomatakseen, että olikin jo raahautunut maisemia etsiessään takaisin ranskalaisten keskuuteen. Talvikengät ja +18, hoosianna. Ylämäki ja käyttämättömään tikettiin menetetyt 1,20 €, kirosana.
On koivu niin kuin morsian
huntu ohimoillaan
Koivutonta on elo täällä. Kaikk' on mänt'. Tosin joulukuusi- kaktus- ja palmuvähemmistöt ovat elinvoimaiset. Hunnuksi on pursotettu ns. lunta, joka tuo mieleen polyuretaanivaahdon ja lasivillan. Morsiaimet taitavat suosia kesäkuukausia.
Suovat timantit nuo
oksilla kimallustaan
Hostellin edessä on Galeries Lafayette. Siellä on vitriinejä. Enemmän kun kaks.
Ohi vilahtavat suuret kuuset
hop ja hei
Suuria kuusia on yksi. Se on maailmanpyörän vieressä Massénan aukiolla. Se ei ole aito. Samaisella paikalla usempi poliisipartio vahtii, etteivät glühweinin sokeuttamat kansalaiset juokse kojujen välistä suikkivan raitiovaunun tai 90 astetta toiseen suuntaan ajavien autojen alle. Koppalakit, sinivuokot ja jeparit viheltävät pilleihinsä ja antavat kulkuluvan huitomalla sekä hyödyntämällä ilmauksia "hop" ja "hei". Ne eivät pidä valokuvakameroista. Niill' on päällänsä huomioliivi.
Pollen askeleita siivet vievät
hip ja hei
Kun alkaa tuntua tältä, ota yhteys paikalliseen lääkäriisi.
Aisakellojen helke soi
ja varjot puiden karkeloi
Jos urbaani välimerellinen joulu ei ole tarpeeksi täyttynyt bussien tööttäyksistä, ratikoitten huomiokilistelystä, poliisien pilleistä ja aaltojen kohinasta, niin ei hätää! Joulumarkkinoiden jokaikiseen nurkkaukseen on tungettu ämyrit, joista soitetaan - ah - joululauluja. Hinweis: äänenvoimakkuuden ei tarvitse olla sillä tasolla, että jollotukset kaikuvat Afrikassa asti, eikä joka toisen kappaleen VÄLTTÄMÄTTÄ tarvitse olla Last Christmas.
Lumihiutaleet tanssiin
yhtyä nyt voi
Talvisateiden ilmasto tuottaa epäilemättä sateita, mutta ne ovat väärässä olomuodossa. Tanssia saa halutessaan. Pukeilla on aurinkolasit, epäilyttävää.
Kohta myöskin pollen liinaharja
hop ja hei
taitaa uuden kruunun saada
hip ja hei
Hevostietämykseni rajoittuu juuri niin, etten ymmärrä näiden säkeiden teknisiä hienouksia.
Aivan tuttu on sille tie
se poikki metsän kotiin vie
Tie ei ole tuttu. Kolmessa päivässä saa Avenue Jean Médecinistä vain pintaraapaisun. Ko. väylä ei myöskään halo metsiä, vaan Côte d'Azurin kakkoskaupunkia, jossa nurmi on hoidettua ja ranta kivikkoisempi kuin keskimääräinen joensuulaisuimaranta.
Kuin rannaton aava on taivas
tähtineen kimmeltää
Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa.
On kaunis hohde hankien
juoksee jalakset näin...
Loppulaulu käyttää tehokeinona varsin paljon toistoa, joten katson lukijoiden parhaaksi, että lopetan rappioraportoinnin tähän.
Hyvää joulua koko Lyseon blogin puolesta! Pitäkää perinteistänne kiinni! Täällä ei tunneta lanttulaatikkoa.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
