Joulun aikaan liitetään mielikuvissa usein lämpö ja valo. Mitä nämä asiat oikeastaan merkitsevät meille? Onko valo konkreettista valoa, jonka voimme nähdä, onko lämpö peiton tuoma tunne iholla? Vai ovatko lämpö ja valo sellaisia, jotka sijoittuvat ennen kaikkea maailmaan, jota emme voi nähdä?
Joulun voi selvästi liittää molempiin. Jouluvalot ikkunoissa ja kadulla valaisevat lumista maisemaa, mutta niiden lämpö yltää ihon alle. Yhtäkkiä joulukuinen pimeys ei enää olekaan niin läpitunkevaa ja kaiken nielaisevaa, vaan pakkasilta muuttuu omalla tavallaan toiveikkaaksi. Valo on mielessä, se saa tilaa silloin, kun saamme vihdoin jättää arjen hetkeksi huolistamme viimeiseksi. Se voi tapahtua jouluna tai vaikka jonakin kauniina, kirkkaana iltapäivänä, kun voimme vihdoin nähdä auringon laskevan maalaten kaiken kultaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita toki jotakin. Vastaamme ilolla!